Homo etsin miestä sexy thai

homo etsin miestä sexy thai

Haluisin lyhyet hiukset, mutta äiti ei anna. Mitä pitäisi tehdä ja sanoa, että äiti ymmärtäisi? Olen vuotias nainen, joka ei ole ikinä virallisesti seurustellut tai ollut fyysisessä suhteessa kenenkään kanssa. Ylipäätään olen seksuaalisuuteni suhteen "myöhäisherännäinen", seurustelun aloittaminen tuntui minusta yli kaksikymppiseksi vieraalta ajatukselta.

Olen kuitenkin kokenut romanttisia ihastuksen tunteita lapsuudesta lähtien, ja nyttemmin olen tuntenut myös yhä voimakkaampaa seksuaalista vetovoimaa tiettyjä ihmisiä kohtaan. Ongelmani on se, että en koe olevani täysin hetero. Nuorempana ajattelin, että olen varmaan aseksuaali vaikken tuota nimitystä silloin tiennytkään , koska en kokenut poikia kohtaan suurempaa kiinnostusta kuin tyttöjä kohtaan. Pitkään odotin, että tunteeni vastakkaista sukupuolta kohtaan vahvistuisivat, ja saisin "varmistuksen" heteroudestani.

Ja koska en tällaista vahvistusta saanut, aloin myös odottaa "varmistusta" sille, että olen lesbo. Minulla on ollut lapsesta asti vahva sosiaalinen heteron identiteetti: Kuitenkin on tuntunut hankalalta ottaa konkreettista askelta seurustelun suhteen.

Häiritsevintä tässä asetelmassa on se, miten itse sopisin yhtälöön kummankaan sukupuolen kanssa. Olen aina ollut keskimääräistä "poikamaisempi" tyttö kiinnostuksenkohteideni ja persoonallisuuteni puolesta, lapsena viihdyin paremmin poikien seurassa jne.

Toisaalta ulkonäöllisesti saatan välillä olla hyvinkin naisellinen tykkään laittautua, käyttää naisellisia vaatteita, minulla on pitkä tukka jne. Ajatus seurustelun aloittamisesta miehen kanssa on hankala, koska minusta tuntuu, että joudun esittämään "naisellisempaa" kuin oikeasti olen. Miehet tuntevat joskus tulevansa "petetyksi" kanssani, kun ulkonäköni ja olemukseni antaa ymmärtää, että olen "perinteinen" nainen, ja todelliselta luonteeltani olenkin jotenkin tätä määrätietoisempi ja suorempi.

Monesti vetäydyn tilanteesta, ennen kuin tämä ristiriita edes tulee esille, sillä se ahdistaa minua itseäni liikaa. Naisen kanssa seurustelussa taas ihan kaikki konkreettinen tuntuu vieraalta, koska en ole tuota mahdollisuutta nuorempana edes ajatellut. Toisaalta psyykkinen puoli tuntuisi naisen kanssa jotenkin luontevammalta; tietyssä mielessä koen olevani "perheen pää" ennemmin kuin henkisen suojelun ja tuen passiivinen vastaanottaja.

Tuntuu siltä, että seurustelua kokeillessa "pettäisin" molempien sukupuolten edustajia, koska en koe itseäni täysin luontevaksi kummankaan kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että olen biseksuaali? Vai olenko vasta heräämässä oleva lesbo? Tätä olen pohtinut etenkin siitä syystä, että viime aikoina on tuntunut, että pidän miehistä vain, koska heidän isku-yrityksensä imartelevat minua, enkä ehkä tunnekaan muuta kuin pinnallisia tunteita miestä kohtaan. Entä voiko ihastus miestä ja naista kohtaan ilmetä eri tavoin?

Joinain päivinä haluisin parran ja leikata rinnat pois, ja joinain päivinä laitan mekon ja meikit naamaan ja olen ihan tyytyväinen.

En koe inhoa erityisemmin naiseuteeni, mutta en millään pääse eroon siitä tunteesta että haluaisin myös olla mies. En uskalla alkaa järjestämään mitään vaihdosta koska pidän molemmista sukupuolista ja entä jos haluaisinkin vaihtaa takaisin naiseksi, osahan muutoksista on peruuttamattomia. En tiedä yhtään mitä tehdä itteni kanssa, jos haluaisin olla vaan mies nii olisin vaihtanu jo vuosia sitten, mutta kun ei yhteiskunnassa vaan voi valita molempia. Ei mulla ole mitään uskallusta ruveta elämään molempien roolissa ja selitellä sitä sitten tuttaville, että miksi se pukeutuu välillä toiseen sukupuoleen.

Ja kumpi sukupuoli olisi edes se johon vaihtaisin toisesta? Painan kaikki nää ajatukset vaan taka-alalle, mutta ne on silti siellä aina. Ehkä kaikkein tärkein kysymys on, enkö mie vaiha sukupuolta vaan sen takia että pelkään "menettäväni" yhteiskunnan hyväksynnän ja mahollisuuden mennä ulos naisena ilman että kukaan katsoo sen kummemmin, vai enkö mie vaan vaihda koska en teidä kumpi olisin mielummin.

Olen vuotias nuori, joka määriteltiin syntymässä tytöksi. Nykyään olen jotain tytön ja pojan väliltä, mutta mitä? Kaikki muu itsessäni ja kehossani tuntuu ihan ok: Olen lähinnä naisiin päin kallellaan. Olen idolini kautta tutustunut yhteen mukavaan tyttöön ja olimme yhdessä kannustamassa yhteistä poikapuolista kaveriamme, joka kilpaili Mr Gay Finlandin finaalissa Helsinki Pride -viikolla.

Me molemmat jännitimme tämän pojan puolesta ja otin tätä tyttöä kädestä kiinni teen lähes aina niin läheisteni kanssa, jos jännitämme jotain tulosta. Yhtäkkiä tapahtui jotain ja tajusin tuntevani pientä vetoa tätä tyttöä kohtaan. Kädestä pitäminen tuntui vähän liiankin luonnolliselta.

Olen tämän jälkeen alkanut tajuta, että minua viehättää hänen tapansa puhua, pidän paljon hänen vaaleanpunaisista hiuksista ja silmistä ja jopa hänen tuoksustaan. Ja lisäksihän meillä on yhteinen idolikin. Nyt pelkäänkin, ettei hän tykkää minusta samalla tavalla kuin minä hänestä vaikka tiedän hänenkin olevan naisiin päin. Uskon ettei hän välejämme katkaise, mutten tiedä mitä tapahtuu, jos kerron hänelle tunteistani. Ja jos hän tuntee samoin, pelkään että tämän tytön ja hänen kämppiksensä "side" heikkenee, jos alamme seurustelemaan tämä tyttö on pojan kämppis ja paras ystävä, he ovat todella läheisiä.

Mitä teen asian kanssa? Lisättäköön, että hän tietää suuntautumisestani Lue vastaus. Olen vuotias nainen ja minulla on 3 täysi-ikäistä lasta ex-mieheni kanssa. Aiemmin olin täysin varma, että olen hetero, ja naisystävien kanssa pussattiin aina kun nähtiin tosin hiprakassa , mutta nyt kun on näitä hiprakkapusuja vaihdettu jokaisen ystävän kanssa, niin minä haluan suudella vain naisia, mutta ns. Koen kuitenkin enemmän mielihyvää suutelemisesta naisen kanssa, kuin seksistä miehen kanssa.

En kuitenkaan halua lesboseksiä, vaikka tykkäänkin koskettaa naisten rintoja ja pidän omasta naisellisesta vartalostani. Masturboidessa fantasioin jostakin tuntemastani miehestä, mutta kuitenkaan en halua sänkyyn oikeastaan kenenkään kanssa. Ehkä naiset vain suutelevat paremmin ja kokemukseni miehistä ovat olleet todella huonoja panoja? Tai sitten aivoissani on jokin lukko, joka estää minua nauttimasta miesten käsistä rinnoillani ja pelkkä ehdotus "jyystämisestä" sängyssä saa minut juoksemaan karkuun.

Yhden ainoan kerran olen saanut orgasmin miehen kanssa ja silloinkin pomoni käytti siihen ensin sormiaan. En ole koskaan kiihottunut miehestä tai ollut ihastunut poikaan. Mutta minua on piinannut 2 kuukautta se että olisin homo.

Ajatukselle ei ole mitään todenperäistä syytä. Mutta pelkään että alan kiihottua miehistä ennen pitkään. Päässäni pyörii jatkuvasti seksuaalisia kuvia pojista ja että harrastaisin seksiä heidän kanssaan. Pidän ajatusta todella ahdistavana. En kestä tätä enää kauaa. Olen puhunut tästä äitini kanssa jo. Jos olisin homo oikeasti, olisinko silloin edes pystynyt kiihottumaan tytöistä.

Minua ahdistaa ja joka päivä minulla vaikeaa. Teen kohta jotain peruuttamatonta jos tämä ei lopu: Olen vuotias sukupuoleton, mutta synnyin tytöksi. Tässä viime tai sitä edellisenä vuotena aloin harkita rintojeni ja myöhemmin myös kohdun poistoa. En tunne ketään joka voisi vastata kysymyksiini asiassa ja totta puhuen en uskalla siitä kellekään puhua, ainakaan vielä.

Olen yrittänyt etsiä tietoa molemmista leikkauksista suomeksi, mutta rintojen poistosta olen löytänyt vain rintasyöpä-aiheista materiaalia ja rintakehän muokkauksesta ei löydy mitään. Kohdun poistoa ei kaiken keräämäni mukaan tehdä ennen kuin henkilö on täyttänyt 30 vuotta tai jos kärsii taudista, minkä vuoksi kohtu on pakko poistaa. Onko kellään antaa tietoa minne pitää mennä jos haluaa muokkauttaa rinnoistaan miehen rinnat? Eli siis tehdään kaikki nännin piennennyksiin asti.

Kuinka paljon se maksaisi? Saako binderilla lähimain samoja tuloksia kuin leikkauksella? Haluaisin kokeilla ensin miltä tuntuisi elää ilman näitä, etten tee mitään hätiköityä. Voisin ilomielin lahjoittaa omani sitten ajan tullen jollekulle, joka haluaa lapsen Lue vastaus. Morjes, olen vuotias pojanalku. Luokittelen itseni heteroksi, mutta jokin tässä mättää. En ole siis koskaan ihastunut poikaan tai nähnyt seksuaalista vetovoimaa tähän päiväänkään asti mutta silti päässäni pyörii mitä jos minä olen bi tai sun muuta.

Kävin juuri rippikoulun olin siellä hetken ihastunut tyttöön noin 3 päivää olin kovasti mustasukkainen sun muuta esim. Olen luonteeltani melko ujo ja huono ilmaisemaan tunteitaan. Aistin että tyttöä ei kiinnostanut minä yhtään. Mutta yritän järkeillä, että se olisin vaan pakkoajatus ja niin uskonkin. Koska seksuaalista kiinnostusta poikiin ei ole herännyt. Olen testannut itseäni välillä entä jos kiihotun pojista mutta siitäkään ei mitään tullut kun se ahdisti nii paljon tuntui ällöttävältä ja vastenmieliseltä.

Ja minulla on ollut kymmeniä tyttöihastuksia pienestä pitäen ja suhteessa olen ollut vain kerran, joka päättyi ikävästi mutta ei kestänyt pitkään. Fantasioin tähänkin päivään asti vain naisista. Onko tämä pakkoajatus vai mistä tämä voisi johtua? Olen kuvitellut aina olevani naisen kanssa. Oon 16v tyttö ja mun hyvä ystävä, saman ikäinen poika, kertoi mulle, että on homo ja on tiennyt sen jo puoli vuotta. Oon epäilly itekkin jo kauan, että hän varmaan on homo ja kerran kysyinkin häneltä, mutta hän vihastui pahasti ja on kieltänyt asian monta kertaa siitä lähtien.

Nytten hän ilman minkäänlaista varoitusta ilmoitti mulle, että on tosiaan homo. Olin aika järkyttynyt enkä siinä tilanteessa sanonut mitään järkevää. Hän varmaan loukkaantui, koska en millään tavalla tukenut kun hän kertoi tämän. Nyt ihmettelen, että miksi hän kielsi asian minulle monta kertaa, vaikka samaan aikaan kertoi toisille kavereilleen olevansa homo.

En tiedä mitä voisin sanoa hänelle tähän asiaan liittyen jatkossa, kun juttelemme seuraavan kerran. Mulla ei oo ikinä ollut mitään homoja vastaan, mutta nytten kun tajusin , että mulla on homokaveri, niin olo tuntuu jotenkin siltä, että vihaisin homoja ylikaiken, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

Kaiken lisäksi hän pelkää, että kun hänen toiset kaverit, jotka eivät ole tyttöjä saavat tietää, niin he hylkäävät hänet heti ja niin he tekevätkin. En nyt tiedä mitä mun pitäisi hänelle sanoa, kun en aiemmin sanonut mitään järkevää.

Oon muutenkin aika järkyttynyt ja kaikki tunteet on ihan sekaisin, koska olin vähän ihastunutkin siihen, mutta hän tykkääkin pojista. Hänellä on jopa ihastuskin jo. Mistä ihmeestä ihminen tietää sukupuoli-identiteettinsä? En tiedä miten hyvin voin luottaa tunteisiini, jotka hieman pohdintani aikana muuttuneet. Tiedän kyllä, että ihmisiä, jolla sukupuoli identiteetti "elää", mikä Genderfluid se olikaan. Yksi vaihtoehto ei kuitenkaan tunnu hyvältä, vaan jos oikein itseäni tajuan minulla vaikeuksia joskus tuntuu ilmaista tunteitani , väärältä.

Kaksi enempi vähempi hyvältä, joskin hieman jännittävältä. Johtuu ehkä siitä, että en ole tunteistani puhunut kuin valittujen kanssa. Joskus, jos tulee aika paljastaa laajemmin asia, tietysti luonnollisesti jännittää miten lähipiiri reagoi. Olen luultavasti hakeutumassa lähiaikoina tutkimuksiin kuitenkin. Hei, olen vuotias transpoika. Joskus 12v tunsin olevani genderfluid, ja 15v tajusinkin, että oon vaan poika.

Viime aikoina tosin oon tuntenu tosi vahvaa dysforiaa mun kehoo kohtaan, enkä oikeen tiiä mitä aatella siitä. Haluisin vaa olla oikee poika, mut vaikka kuinka näyttäsin ja kuulostaisin oikealta joskus kaukana tulevaisuudessa, mulla tulee kuitenki aina olee tytön..

Se on niin epäreilua! Kuitenkin, haluisin kysyä että kenelle pitäisi mennä puhumaan että sais lähetteen transtukipisteesee? Joku kaveri on sanonu et ihan koulun terkkarille voi mennä puhuun mut sitte toine on sanonu jotain että ei, kyllä sen ihan oikea lääkäri pitää olla että voi lähetteen saaha?

En kyllä tiiä miten ees pystysin puhuu kenellekää lääkärille näist asioista, koska mul on tosi paha social anxiety. Kiitos vastauksesta tälleen etukäteen. Ajatusten kirjottamine autto vähä tänhetkisee ahistuksee. On hyvä et on olemassa tämmöne sivusto tuen jakamiseks. Saattaa olla vähän offtopic-kysymys, mutta haluan neuvoa. Sukupuoleni ja s-suuntautumiseni mietityttävät joka päivä, etten saa rauhaa.

Haluaisin puhua tästä jollekulle, mutten tiedä kenelle. Vanhempieni kanssa olen tästä jutellut paljon, mutta se ei tunnu auttavan samalla lailla, koska saan yleensä vain samoja vastauksia. Olen käynyt aikuistumisleirin, jonka seurauksena porukkamme hitsautui tiiviiksi jengiksi, jossa voi olla oma itsensä. Mutta tuntuu hassulta avautua ihmiselle, jonka on tuntenut ~kaksi viikkoa. Puhuin tästä aiheesta eräälle ohjaajalle leirillä, ja hän auttoi minua paljon. Mutta kun tunnistin pitäväni häntä ystävänäni ja kerroin sen hänelle, hän torjui minut.

En enää uskalla lähestyä häntä, koska pelkään katkaisevani vähäisetkin langat välillämme. Nettikaverilleni olen avautunut useasti, ja hän on tukenut minua.

Mutta tuntuu typerältä kertoa hänelle ongelmistani. En halua kohdella häntä kuin henk. Koulukaverini eivät ole tarpeeksi läheisiä, jotta voisin uskoutua heille. Olen puhunut koulukuraattorille, psykologille ja terveydenhoitajalle. Huomasin, että haluan puhua jollekin ihmiselle, joka tuntee minut. Sukulaisiani en uskalla lähestyä tämän asian kanssa. Voisin tietysti pohtia asiaa yksin, mutta olen havainnut, että se syö sisältä. En tiedä kenelle puhua.

Olen vuotias tytön vartaloon syntynyt hämmentynyt olento. Olen yli vuoden itseäni gengerfluidina pitänyt parempaa nimikettä vailla. En ole panseksuaalisuuteni tai sukupuoleni kanssa tullut sukulaisilleni en myöskään perheelleni kaapista. Kavereista aika moni tietää ja ainakin olettaa. En nää mitään syytä miksi vanhempanikaan eivät olisi jo tajunneet seksuaalisuuttani. Aluksi luulin olevani transsukupuolinen, mutta pidin silti naisellisesti pukeutumisesta.

Mekot ja meikkaaminen kuuluvat suuresti tyyliini. Kaveri tietää, että käytän tytön ja pojan nimiä olosta riippuen. Oloni on nyt hyvin ahdistunut rintaliivejä käyttäessäni. Olisiko mahdollista olla transsukupuolinen mutta genderfluid? Mitä jos minua kaduttaisi? Olen odottanut sitä yhtäkkistä hetkeä kun kaikki loksahtaa paikoilleen, tajutessani olevani jotain. Niin on käynyt useasti muistaessani olon olevan parempi fluidauksen vaihtaessa pojaksi. Tätä olen miettinyt myös, kun mahdollinen "pano" olisi tarjolla, mutta oma alapää ahdistaa voisi olla myös ensikerran pelko, dysforia tai hyväksikäytön kummittelu.

Asiat ovat epäselviä ja niitä on hankala sanoiksi pukea. En edes tiedä voiko mietintääni auttaa, ei ainakaan terapeuttini hän ei oikein tiedä sukupuoliasioista, uskoo vain kahteen sukupuoleen. Hei, Olen kertonut perheelleni sukupuolettomuudestani, ja he ottivat sen aluksi neutraalisti.

Mutta kun aloin suosia enemmän miesten vaatteita, äitini ei ole tykännyt asiasta. On sanonut, että ostaisin edes joskus naisten vaatteita, pukeutuisin sukupuoleni mukaisesti yms. Asia vaivaa minua, ja mietin, pystynkö vasta täysi-ikäisenä olemaan oma itseni. Haluaisin saada vinkkejä siihen, miten voin saada vanhempani edes hyväksymään hiljaa. Moikka, oon vuotias tyttö ja oon tosi pitkään miettiny sitä, että oonko mä hetero vai jotain muuta.

Oon kerran seurustellut pojan kanssa, mutta se päättyi mun ahdistuksen takia. Tunnen jonkinnäköstä seksuaalista vetoa myös tyttöihin, vaikka yleisesti ottaen ihastun poikiin. Mulla on ollut muutama tyttö ihastus, mutta ne on ollut ihan ohimeneviä, niin kuin melkein kaikki mun ihastukset. Oon ihan sekasin kaikkien ajatusten ja tunteiden kanssa ja toivoisin et saisin jotain neuvoja.

Äiti on itse menneisyydessä osoittanut vahvasti mielipidettään homoja vastaan ja välit on hänen kansaan muutenkin kireät että pelkään jos nyt menen kertomaan niin äiti heittää minut mummolle asumaan.

Yritin kerran kertoa sitä kautta että kerroin kuinka ihailen kuinka itsevarma tuure on ja että haluaisin olla kuin hän mutta äidin vastaus oli vain "No arvaapas mitä teillä on samanlaista? Te molemmat tykkäätte pojista" tai olen moneen kertaan kertonut hänelle kuinka mielestäni Halsey on kaunis ja ihana ja näin mutta hän vaan ei tajua. Joillekkin kavereille olen jo kertonut mutta kun asia koulussakin levisi niin kiusaamaanhan siinä ruettiin eikä sekään kokemus auta tässä ollenkaan.

Äiti on minulle todella tärkeä ja en missään tapauksessa haluaisi tuottaa hänelle pettymystä.. Mitä minun pitäisi tehdä? Olen vuotias nuori nainen ja minulla iski yhtäkkiä kauhea ahdistus siitä, että olenko mahdollisesti lesbo.

Olen viimeisen vuoden aikana etsinyt melko aktiivisesti kumppania ja käynyt useilla treffeillä miesten kanssa ja joitakin tapaillut hieman pidempäänkin. Ongelmani on ollut se, että en ole tunnetasolla ollut yhtään innoissani kenestäkään tapailemastani miehestä, minulla on vain ollut pakonomainen tarve löytää kumppani.

Minun on ollut todella vaikea tuntea ihastumisen tunteita. Joidenkin tapailemieni miesten kanssa juttu olisi hyvinkin voinut johtaa seksiin, mutten vain kokenut haluavani sitä. Ajatus siitä, että olenko lesbo, lähti liikkeelle kun tajusin, että pidän paljon enemmän esimerkiksi vähäpukeisten naisten kuvien katselusta kuin miesten. Kulkiessani kaupungilla, kiinnitän naisiin paljon enemmän huomioita kuin miehiin. Tunnen itse henkilökohtaisesti muutaman Topin jotka eivät voi sietää ulosteesta tuli sitä sitten perseestä pantaessa tai muulla tavalla.

Hirveän yleistävää tuommoinen, kannattaa ottaa selvää asioista eikä perustella niitä omien ennakkoluulojen tai kuulopuheiden mukaan. Peräaukosta tulee ulos paskaa ja suolessa on kakkabakteereja vaikka sitä kuinka huuhtoisit ja pesisit, ota selvää asiasta, kun et mitään tiedä. Vai etkö sinä käy kakalla? Kyllä peräsuolesta tulee paskaa, mutta niin tulee vitustakin haisevaa maksottonutta verta, eivät nekään heretoiita haittaa.

Peräsuoli on täysin puhdas kun sen tyhjentää. Kauniin helakan punainen eikä reunossa mitään ulostetta. Jos viimeisesta ulostamisesta on kulut vajaan tunnin verran, niin suoli on tyhjä. Jolloin yhdyntä käy täysin. Toki kortsu on hyvää käyttää. Itse olen top enkä voisi kuvitellakaan, että joku tulisi sisääni. Siksi haen aina btm-kundia. Onkin tärkeä kun ajattelee seurustelusuhdetta, että miten seksi toimii suhteessa. Toki jos toinen on vers. Mutta vaikka olisi alussa kuinka rakastuneita, niin kaksi toppia tai kaksi btm-poikaa yhdessä ei käy eli suhde päättyy ennenaikojaan.

Pieni osa kaveista ei harrasta anaaliseksiä, mutta jaksakoon kukaan vuosikausia vain imeskellä kyrpää. Se on minusta mahdoton jo ajatuksena. Anaali antaa pitkässä juoksussa parhaan tyydytksen molemmille. Siinä on kysymyksessä sekä henkinen että fyysinen yhteys rakastamansa ihmisen kanssa parhaimmillaan kun toinen on toisensa sisässä. Puhukoon muut mitä haluavat, mutta tämä on kylmä totuus.

Ei ole kaikilla puhdas vessassakäynnin jälkeen. Joidenkin pitää huuhdella vedellä aina ennen yhdyntää, mutta kyllä sen puhtaaksi saa, jos asian hallitsee. Mutta muuten toivoisin sen olevan lämpimän totuuden, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Eli Top on se joka panee ja bottom se joka ottaa sisään. Top on se suhteen " mies" ja bottom "nainen". Bottom omaa naisen hyviä piirteitä: Bottom on se herkkä runotyttö ja top koulun urheilutähti.

Bottom on siis topin " tyttöystävä" suoraan sanottuna. Usein bottomeista näkee jo päältä että ovat homoja kun taas topeista harvemmin. Kannattaa kuitenkin huomioida sellainen asia, että moni btm ei siedä minkäänlaista tyttöilyä, eikä naisellisuutta. Ei voida siis yleistää tuota vertausta, että btm olisi suhteessa nainen. Se on jotain muuta, ei mitään jota voisi verrata heterosuhteisiin.

Kuin 2 tukkijätkää Toimivat homosuhteet on enempi kaverisuhteiden kaltaisia. Jätkät ei hae naismaista kaveria vierelleen niinkuin heterot. Noi vois olla periaatteessa vaikka pari. Jospa ne hoitelee hommat ilman top-bottom juttuja?

Tää kyllä kuulostaa aika kiihottavalta järjestelyltä Jos toinen on suhteessa top ja toinen tahtoisi vaihtaa roolia aina välillä, niin ei sekään pelitä pidemmän päälle. Se joustavampi lähtee etsimään bottomia muualta Puhuvat mitä puhuvat kun eivät ole kokeneet sitä itse Olen btm henkinen versatile ja on ihanaa kun tuntee miehisyyden uppoavan sisällensä peppuun tai myöskin huulien väliin sen saadessaan se on ihanaa kun tietää toisen saavan tyydytyksen.

Silloin ne on versatileja todennäköisesti molemmat. Onko se versatile sitten molemmat eli top ja bottom? Tuohan on pettämistä ellei hän tiedä Mun mielestä tää top-bottom-jaottelu on aikansa elänyt.

Ja homot todellakin harrastaa muutakin kuin anaaliseksiä, esimerkiksi toistensa masturbointia. No sanotaan, että itse nautin kieltämättä siitä kun toinen on aktiivinen ja mua hoidellaan, olen jonkinlainen uke tai bottom siis leimallisesti. Poikaystävä on yleensä aloitteellinen ja alkaa kosketella ja hyväillä mua. Ja minä yleensä värisen tai ujosti tartun häneen: D Sitten pyynnöstäni hän tulee päälleni mua kohtisuoraan ja mä alan hoitelemaan meitä kumpaakin alapäästä.

Se on mun ehdoton lemppari! Tunnen useammankin homon itse olen hetero nainen ,niiden kanssa on mukava jutella. Mutta sitten jos alan onneksi erittäin harvoin ajattelemaan niiden seksielämää,niin huh,huh Vaikka kukapa meistä niin normaali olis. Ei kyllä lesbojenkaan sexy life ole normaalia. Onneksi sinulla tarinastasi päätellen on erittäin harvoin seksiä, jolloin sinulla on aikaa ajatella muiden seksielämää.

Lol, niin, ja miksi ajattelisit toisten seksielämää? Ei minä ainakaan ajattele kavereideni seksielämää, ellen satu olemaan erityisesti kiinnostunut juuri tästä kyseisestä henkilöstä miehestä. Heteronaisena joka ei siedä homojen seksijuttuja tulit sitten gay-palstalle ja valitsit just sellaisen ketjun, minkä otsikosta voi päätellä, että just niitä juttuja on luvassa Nimimerkillä heteronainen, joka katsoo homopornoa Sori pojat kun häiriköin, jatkakaa toki Siis mie ainasgi wihaan gaikkii hezgui, etengi naiggosii.

Mutt gayt on just parhait! Taas mie unohdin sen oikeen aliakseni, mie oon se legendaarinen heteropride, joka aina kirjottaa toisten nimis, kun ei läskillä kurpalla oo muuta tekemistä.

. Naapurintyttöä naidaan tantra helsinki homo

CAM HOMOSEKSUAALISEEN SEURAA THAIHIERONTA ESPOO

Fantasioidessa olen mies, joka harrastaa seksiä miehen tai naisen kanssa. Fantasioilla ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole tekemistä seksuaali-identiteetin kanssa..? Olenko ihan vaan perushetero pienin maustein? Olen 13v poika ja minä taidan olla homo. Mutta minua pelottaa, että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo. Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni, niin he todennäköisesti sanoisivat "se on vaihe, se menee ohi.

Ja jos mummokin kysyy "No onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos, mutta minulla on tullut tällainen, ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe. Koen syyllisyyttä siitä, että tarvitsen jotakin mikä menee "ohitse" siitä, mitä naisella on itsellään, omassa kehossaan. Pelkään aiheuttavani riittämättömyyden tunnetta toiselle.

Hei olen vuotias 'tyttö'. Olen tuntenut jo vitosluokasta olevani väärässä kehossa. En halua luokitella tyttöjen ja poikien juttuja, mutta minua kiinnostaa stereotyyppiset NS tyttöjen jutut hiukan enemmän poikien. Tykkään myös hiusväreistä ja en olisi NS stereo tyyppinen poika. Onko tämä vain jotain tunnekuohua? Pienenä kotia leikkiessä olin aina isä ja leikin enemmän autoilla ja poikien kanssa Kouluun mentyäni olin outo josta minua kiusattiinkin..

Nyt olen yhden vuoden pukeutunut kuin poika. Minulla on kuitenkin ongelma: Onko se ihan normaalia? Voiko trans olla myös homo? Entä miten saisi rintaa piiloon, minulla on ikävä kyllä isot rinnat.. Minua on pitkään vaivannut ystävyyssuhde erään erittäin uskovaisen ystäväni kanssa hän on uskovaisesta suvusta. Olen vasta hiljattain tajunnut, että taidankin olla bi, ja sitä kautta myös sen, että olen häneen ehkä enemmänkin ihastunut. Olemme tunteneet kouluajoista asti, ja hän on mielestäni aina erottunut joukosta hyvin positiivisena, määrätietoisena ja jotenkin puoleensa vetävänä ihmisenä.

Minä en ole ollut seurustelusuhteessa omien sekavien tunteideni vuoksi, eikä hänkään tietääkseni. Joskus puhuimme seurustelusta en vielä silloin tiennyt olevani bi , ja yllätyin kuinka negatiivinen asenne hänellä oli koko asiaan. Etenkin kun hän on yleensä asian kuin asian suhteen positiivinen. Asia jäi jotenkin vaivaamaan mieltäni, ja olen alkanut pohtimaan, että mitä jos hän ei koekaan vetoa vastakkaiseen sukupuoleen vaan omaansa ja siksi kokee asian luotaantyöntäväksi. Tai ehkä hän on aseksuaali tms.

Minun tekisi mieli ottaa asia jotenkin puheeksi hänen kanssaan, mutta en tiedä onko se ollenkaan viisasta. Hyvin todennäköisesti ystävyyssuhteemme loppuisi siihen. Ja ehkä aihe herättäisi hänessä ahdistavia ajatuksia. En halua aiheuttaa hänelle hänen maailmankuvansa pohjalta syntyvää ahdistusta tms. Minulle riittää hyvin ystävyyssuhdekin hänen kanssaan, mutta harmittaa hänen puolestaan, jos hän ajattelee että hänen täytyy elää ja pärjätä koko elämänsä yksin. Pelottaa, että hän menettää vähitellen positiivisuutensa ja elämänilonsa, koska hänellä ei ole sitä ihmistä, jolle jakaa elämän ilot ja surut.

Toisaalta en tiedä, miten hän itse näkee itsensä. Voi olla niinkin, että hän tiedostaa suuntauksensa mikä ikinä se onkaan , ja on vain päättänyt elää ilman parisuhdetta vakaumuksensa mukaisesti. Eli voi olla että murehdin turhaan, ja kyselyni olisivatkin vain haitaksi hänelle. Tai sitten se ei ole hänelle oma valinta, mutta hän tuntee olevansa yksin asian kanssa, jolloin se voisi auttaa, että joku muukin ottaisi aiheen puheeksi.

Aihetta on vaikea lähestyä mitään kautta ilman, että se tuntuisi tungettelevalta. Miten voisin ottaa aiheen puheeksi sillä tavalla hienovaraisesti, ettei se tuntuisi suoraan henkilökohtaiselta kysymykseltä? Vai olisiko tosiaan parempi antaa asian vain olla? Millä tavoin voisin tukea ystävääni yleisesti ottaen? Oon 12 vuotias tyttö, ja haluisin olla poika.

Ostan aina poikien vaatteita, vaikka äiti sitä kyseenalaistaakin. Haluisin lyhyet hiukset, mutta äiti ei anna. Mitä pitäisi tehdä ja sanoa, että äiti ymmärtäisi? Olen vuotias nainen, joka ei ole ikinä virallisesti seurustellut tai ollut fyysisessä suhteessa kenenkään kanssa.

Ylipäätään olen seksuaalisuuteni suhteen "myöhäisherännäinen", seurustelun aloittaminen tuntui minusta yli kaksikymppiseksi vieraalta ajatukselta. Olen kuitenkin kokenut romanttisia ihastuksen tunteita lapsuudesta lähtien, ja nyttemmin olen tuntenut myös yhä voimakkaampaa seksuaalista vetovoimaa tiettyjä ihmisiä kohtaan.

Ongelmani on se, että en koe olevani täysin hetero. Nuorempana ajattelin, että olen varmaan aseksuaali vaikken tuota nimitystä silloin tiennytkään , koska en kokenut poikia kohtaan suurempaa kiinnostusta kuin tyttöjä kohtaan. Pitkään odotin, että tunteeni vastakkaista sukupuolta kohtaan vahvistuisivat, ja saisin "varmistuksen" heteroudestani.

Ja koska en tällaista vahvistusta saanut, aloin myös odottaa "varmistusta" sille, että olen lesbo. Minulla on ollut lapsesta asti vahva sosiaalinen heteron identiteetti: Kuitenkin on tuntunut hankalalta ottaa konkreettista askelta seurustelun suhteen. Häiritsevintä tässä asetelmassa on se, miten itse sopisin yhtälöön kummankaan sukupuolen kanssa.

Olen aina ollut keskimääräistä "poikamaisempi" tyttö kiinnostuksenkohteideni ja persoonallisuuteni puolesta, lapsena viihdyin paremmin poikien seurassa jne. Toisaalta ulkonäöllisesti saatan välillä olla hyvinkin naisellinen tykkään laittautua, käyttää naisellisia vaatteita, minulla on pitkä tukka jne.

Ajatus seurustelun aloittamisesta miehen kanssa on hankala, koska minusta tuntuu, että joudun esittämään "naisellisempaa" kuin oikeasti olen. Miehet tuntevat joskus tulevansa "petetyksi" kanssani, kun ulkonäköni ja olemukseni antaa ymmärtää, että olen "perinteinen" nainen, ja todelliselta luonteeltani olenkin jotenkin tätä määrätietoisempi ja suorempi. Monesti vetäydyn tilanteesta, ennen kuin tämä ristiriita edes tulee esille, sillä se ahdistaa minua itseäni liikaa. Naisen kanssa seurustelussa taas ihan kaikki konkreettinen tuntuu vieraalta, koska en ole tuota mahdollisuutta nuorempana edes ajatellut.

Toisaalta psyykkinen puoli tuntuisi naisen kanssa jotenkin luontevammalta; tietyssä mielessä koen olevani "perheen pää" ennemmin kuin henkisen suojelun ja tuen passiivinen vastaanottaja. Tuntuu siltä, että seurustelua kokeillessa "pettäisin" molempien sukupuolten edustajia, koska en koe itseäni täysin luontevaksi kummankaan kanssa.

Tarkoittaako tämä sitä, että olen biseksuaali? Vai olenko vasta heräämässä oleva lesbo? Tätä olen pohtinut etenkin siitä syystä, että viime aikoina on tuntunut, että pidän miehistä vain, koska heidän isku-yrityksensä imartelevat minua, enkä ehkä tunnekaan muuta kuin pinnallisia tunteita miestä kohtaan.

Entä voiko ihastus miestä ja naista kohtaan ilmetä eri tavoin? Joinain päivinä haluisin parran ja leikata rinnat pois, ja joinain päivinä laitan mekon ja meikit naamaan ja olen ihan tyytyväinen. En koe inhoa erityisemmin naiseuteeni, mutta en millään pääse eroon siitä tunteesta että haluaisin myös olla mies. En uskalla alkaa järjestämään mitään vaihdosta koska pidän molemmista sukupuolista ja entä jos haluaisinkin vaihtaa takaisin naiseksi, osahan muutoksista on peruuttamattomia.

En tiedä yhtään mitä tehdä itteni kanssa, jos haluaisin olla vaan mies nii olisin vaihtanu jo vuosia sitten, mutta kun ei yhteiskunnassa vaan voi valita molempia. Ei mulla ole mitään uskallusta ruveta elämään molempien roolissa ja selitellä sitä sitten tuttaville, että miksi se pukeutuu välillä toiseen sukupuoleen.

Ja kumpi sukupuoli olisi edes se johon vaihtaisin toisesta? Painan kaikki nää ajatukset vaan taka-alalle, mutta ne on silti siellä aina. Ehkä kaikkein tärkein kysymys on, enkö mie vaiha sukupuolta vaan sen takia että pelkään "menettäväni" yhteiskunnan hyväksynnän ja mahollisuuden mennä ulos naisena ilman että kukaan katsoo sen kummemmin, vai enkö mie vaan vaihda koska en teidä kumpi olisin mielummin.

Olen vuotias nuori, joka määriteltiin syntymässä tytöksi. Nykyään olen jotain tytön ja pojan väliltä, mutta mitä? Kaikki muu itsessäni ja kehossani tuntuu ihan ok: Olen lähinnä naisiin päin kallellaan. Olen idolini kautta tutustunut yhteen mukavaan tyttöön ja olimme yhdessä kannustamassa yhteistä poikapuolista kaveriamme, joka kilpaili Mr Gay Finlandin finaalissa Helsinki Pride -viikolla.

Me molemmat jännitimme tämän pojan puolesta ja otin tätä tyttöä kädestä kiinni teen lähes aina niin läheisteni kanssa, jos jännitämme jotain tulosta. Yhtäkkiä tapahtui jotain ja tajusin tuntevani pientä vetoa tätä tyttöä kohtaan. Kädestä pitäminen tuntui vähän liiankin luonnolliselta. Olen tämän jälkeen alkanut tajuta, että minua viehättää hänen tapansa puhua, pidän paljon hänen vaaleanpunaisista hiuksista ja silmistä ja jopa hänen tuoksustaan.

Ja lisäksihän meillä on yhteinen idolikin. Nyt pelkäänkin, ettei hän tykkää minusta samalla tavalla kuin minä hänestä vaikka tiedän hänenkin olevan naisiin päin.

Uskon ettei hän välejämme katkaise, mutten tiedä mitä tapahtuu, jos kerron hänelle tunteistani. Ja jos hän tuntee samoin, pelkään että tämän tytön ja hänen kämppiksensä "side" heikkenee, jos alamme seurustelemaan tämä tyttö on pojan kämppis ja paras ystävä, he ovat todella läheisiä. Mitä teen asian kanssa? Lisättäköön, että hän tietää suuntautumisestani Lue vastaus. Olen vuotias nainen ja minulla on 3 täysi-ikäistä lasta ex-mieheni kanssa.

Aiemmin olin täysin varma, että olen hetero, ja naisystävien kanssa pussattiin aina kun nähtiin tosin hiprakassa , mutta nyt kun on näitä hiprakkapusuja vaihdettu jokaisen ystävän kanssa, niin minä haluan suudella vain naisia, mutta ns. Koen kuitenkin enemmän mielihyvää suutelemisesta naisen kanssa, kuin seksistä miehen kanssa.

En kuitenkaan halua lesboseksiä, vaikka tykkäänkin koskettaa naisten rintoja ja pidän omasta naisellisesta vartalostani. Masturboidessa fantasioin jostakin tuntemastani miehestä, mutta kuitenkaan en halua sänkyyn oikeastaan kenenkään kanssa. Ehkä naiset vain suutelevat paremmin ja kokemukseni miehistä ovat olleet todella huonoja panoja?

Tai sitten aivoissani on jokin lukko, joka estää minua nauttimasta miesten käsistä rinnoillani ja pelkkä ehdotus "jyystämisestä" sängyssä saa minut juoksemaan karkuun. Yhden ainoan kerran olen saanut orgasmin miehen kanssa ja silloinkin pomoni käytti siihen ensin sormiaan.

En ole koskaan kiihottunut miehestä tai ollut ihastunut poikaan. Mutta minua on piinannut 2 kuukautta se että olisin homo.

Ajatukselle ei ole mitään todenperäistä syytä. Mutta pelkään että alan kiihottua miehistä ennen pitkään. Päässäni pyörii jatkuvasti seksuaalisia kuvia pojista ja että harrastaisin seksiä heidän kanssaan.

Pidän ajatusta todella ahdistavana. En kestä tätä enää kauaa. Olen puhunut tästä äitini kanssa jo. Jos olisin homo oikeasti, olisinko silloin edes pystynyt kiihottumaan tytöistä.

Minua ahdistaa ja joka päivä minulla vaikeaa. Teen kohta jotain peruuttamatonta jos tämä ei lopu: Olen vuotias sukupuoleton, mutta synnyin tytöksi. Tässä viime tai sitä edellisenä vuotena aloin harkita rintojeni ja myöhemmin myös kohdun poistoa. En tunne ketään joka voisi vastata kysymyksiini asiassa ja totta puhuen en uskalla siitä kellekään puhua, ainakaan vielä.

Olen yrittänyt etsiä tietoa molemmista leikkauksista suomeksi, mutta rintojen poistosta olen löytänyt vain rintasyöpä-aiheista materiaalia ja rintakehän muokkauksesta ei löydy mitään.

Kohdun poistoa ei kaiken keräämäni mukaan tehdä ennen kuin henkilö on täyttänyt 30 vuotta tai jos kärsii taudista, minkä vuoksi kohtu on pakko poistaa. Onko kellään antaa tietoa minne pitää mennä jos haluaa muokkauttaa rinnoistaan miehen rinnat? Eli siis tehdään kaikki nännin piennennyksiin asti.

Kuinka paljon se maksaisi? Saako binderilla lähimain samoja tuloksia kuin leikkauksella? Haluaisin kokeilla ensin miltä tuntuisi elää ilman näitä, etten tee mitään hätiköityä. Voisin ilomielin lahjoittaa omani sitten ajan tullen jollekulle, joka haluaa lapsen Lue vastaus.

Morjes, olen vuotias pojanalku. Luokittelen itseni heteroksi, mutta jokin tässä mättää. En ole siis koskaan ihastunut poikaan tai nähnyt seksuaalista vetovoimaa tähän päiväänkään asti mutta silti päässäni pyörii mitä jos minä olen bi tai sun muuta.

Kävin juuri rippikoulun olin siellä hetken ihastunut tyttöön noin 3 päivää olin kovasti mustasukkainen sun muuta esim. Olen luonteeltani melko ujo ja huono ilmaisemaan tunteitaan. Aistin että tyttöä ei kiinnostanut minä yhtään.

Mutta yritän järkeillä, että se olisin vaan pakkoajatus ja niin uskonkin. Koska seksuaalista kiinnostusta poikiin ei ole herännyt. Olen testannut itseäni välillä entä jos kiihotun pojista mutta siitäkään ei mitään tullut kun se ahdisti nii paljon tuntui ällöttävältä ja vastenmieliseltä. Ja minulla on ollut kymmeniä tyttöihastuksia pienestä pitäen ja suhteessa olen ollut vain kerran, joka päättyi ikävästi mutta ei kestänyt pitkään.

Fantasioin tähänkin päivään asti vain naisista. Onko tämä pakkoajatus vai mistä tämä voisi johtua? Olen kuvitellut aina olevani naisen kanssa. Oon 16v tyttö ja mun hyvä ystävä, saman ikäinen poika, kertoi mulle, että on homo ja on tiennyt sen jo puoli vuotta. Oon epäilly itekkin jo kauan, että hän varmaan on homo ja kerran kysyinkin häneltä, mutta hän vihastui pahasti ja on kieltänyt asian monta kertaa siitä lähtien. Nytten hän ilman minkäänlaista varoitusta ilmoitti mulle, että on tosiaan homo.

Olin aika järkyttynyt enkä siinä tilanteessa sanonut mitään järkevää. Hän varmaan loukkaantui, koska en millään tavalla tukenut kun hän kertoi tämän. Nyt ihmettelen, että miksi hän kielsi asian minulle monta kertaa, vaikka samaan aikaan kertoi toisille kavereilleen olevansa homo. En tiedä mitä voisin sanoa hänelle tähän asiaan liittyen jatkossa, kun juttelemme seuraavan kerran. Mulla ei oo ikinä ollut mitään homoja vastaan, mutta nytten kun tajusin , että mulla on homokaveri, niin olo tuntuu jotenkin siltä, että vihaisin homoja ylikaiken, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

Kaiken lisäksi hän pelkää, että kun hänen toiset kaverit, jotka eivät ole tyttöjä saavat tietää, niin he hylkäävät hänet heti ja niin he tekevätkin.

En nyt tiedä mitä mun pitäisi hänelle sanoa, kun en aiemmin sanonut mitään järkevää. Oon muutenkin aika järkyttynyt ja kaikki tunteet on ihan sekaisin, koska olin vähän ihastunutkin siihen, mutta hän tykkääkin pojista. Hänellä on jopa ihastuskin jo. Mistä ihmeestä ihminen tietää sukupuoli-identiteettinsä? En tiedä miten hyvin voin luottaa tunteisiini, jotka hieman pohdintani aikana muuttuneet.

Tiedän kyllä, että ihmisiä, jolla sukupuoli identiteetti "elää", mikä Genderfluid se olikaan. Yksi vaihtoehto ei kuitenkaan tunnu hyvältä, vaan jos oikein itseäni tajuan minulla vaikeuksia joskus tuntuu ilmaista tunteitani , väärältä. Kaksi enempi vähempi hyvältä, joskin hieman jännittävältä. Johtuu ehkä siitä, että en ole tunteistani puhunut kuin valittujen kanssa. Joskus, jos tulee aika paljastaa laajemmin asia, tietysti luonnollisesti jännittää miten lähipiiri reagoi.

Olen luultavasti hakeutumassa lähiaikoina tutkimuksiin kuitenkin. Hei, olen vuotias transpoika. Joskus 12v tunsin olevani genderfluid, ja 15v tajusinkin, että oon vaan poika. Viime aikoina tosin oon tuntenu tosi vahvaa dysforiaa mun kehoo kohtaan, enkä oikeen tiiä mitä aatella siitä. Haluisin vaa olla oikee poika, mut vaikka kuinka näyttäsin ja kuulostaisin oikealta joskus kaukana tulevaisuudessa, mulla tulee kuitenki aina olee tytön..

Se on niin epäreilua! Kuitenkin, haluisin kysyä että kenelle pitäisi mennä puhumaan että sais lähetteen transtukipisteesee? Joku kaveri on sanonu et ihan koulun terkkarille voi mennä puhuun mut sitte toine on sanonu jotain että ei, kyllä sen ihan oikea lääkäri pitää olla että voi lähetteen saaha? En kyllä tiiä miten ees pystysin puhuu kenellekää lääkärille näist asioista, koska mul on tosi paha social anxiety.

Kiitos vastauksesta tälleen etukäteen. Ajatusten kirjottamine autto vähä tänhetkisee ahistuksee. On hyvä et on olemassa tämmöne sivusto tuen jakamiseks. Saattaa olla vähän offtopic-kysymys, mutta haluan neuvoa.

Sukupuoleni ja s-suuntautumiseni mietityttävät joka päivä, etten saa rauhaa. Haluaisin puhua tästä jollekulle, mutten tiedä kenelle. Vanhempieni kanssa olen tästä jutellut paljon, mutta se ei tunnu auttavan samalla lailla, koska saan yleensä vain samoja vastauksia. Olen käynyt aikuistumisleirin, jonka seurauksena porukkamme hitsautui tiiviiksi jengiksi, jossa voi olla oma itsensä.

Mutta tuntuu hassulta avautua ihmiselle, jonka on tuntenut ~kaksi viikkoa. Puhuin tästä aiheesta eräälle ohjaajalle leirillä, ja hän auttoi minua paljon.

Mutta kun tunnistin pitäväni häntä ystävänäni ja kerroin sen hänelle, hän torjui minut. En enää uskalla lähestyä häntä, koska pelkään katkaisevani vähäisetkin langat välillämme. Nettikaverilleni olen avautunut useasti, ja hän on tukenut minua. Mutta tuntuu typerältä kertoa hänelle ongelmistani.

Epäilen, kirjoituksesi perusteella olet nössö!! Itse pärjään sekä älyllisesti, että fyysisesti, mutta minullakin oli sama ongelma näiden lyhenteiden kanssa, kunnes selvisi. Yksinkertainen, miksi muuksi kuin sinuksi kutsutaan sitä, joka saa piiskaa. Piiskaajaksi kutsutaan taas minua ja monta muuta tämän palstan lukijaa, mutta millä hienolla nimella sinä meitä kutsut saadessasi kunnon selkäsaunan kirjoitustesi takia.

Unfortunately, no one can tell you, what being the bottom truly means. You have to feel it for yourself. Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena. Minä haluun vaan parrua peppuliin! Top ja bottom- roolit ovat tapa kertoa haluisitko olla sängyssä miehen vai naisen roolissa. Tässä viitataan hauskan epäsuorasti kristilliseen lähetyssaarnaaja-asentoon, jossa mies on päällä top ja nainen alla bottom.

Ei siis ihan niin itsestäänselvää kuin kuvittelisi. Seksiasentoja on paljon muitakin. Ratsastuksessa bottom on päällä. Seksuaalisuus ei ole näin yksioikoista. Voit saada nautintoa siitä, että tuotat nautintoa toiselle. Silloin roolin tulkitseminen voi olla vakeaa. Samoin on, jos sinusta on mukavaa antaa toisen tehdä kaiken työn. Se, tunteeko olevansa seksiorja vai kukkulan kuningas, voi olla loppumetreillä kiinni omasta pääkopasta. Mikään ei estä leikittelemällä rooleilla.

Todennäköisimmin voit parhaiten, kun et fiksaa itteesi liian vahvasti mihinkään, vaan annat vaistojesi viedä. Jos todella haluat tietää, mitä on olla bottom tai top, niin suosittelen hakemaan suoraan seksiseuraa nimellä "Kokematön haluaa rajua toppia opettamaan".

Kun menette sänkyyn, muistat, että hän on top, sinä olet bottom. Toimi hänen ohjeiden mukaan, niin tiedät, mikä on bottom, se olet sinä. Tarkkaile häntä, niin tiedät mikä on top. Sitten voit laittaa uuden ilmoituksen, jossa voit kertoa, että "Raju Top etsii kokematonta Bottomia".

Sitähän voi olla Top ja Bottom Frottingissakin joten ei ole mikään pakko harrastaa yhdyntää bakteerien kanssa eli zoofiliaa. Tottakai nainen alhaalla ottaa siemenen vastaan päällä olevalta mieheltään ja samoin tekee myös se heikoimman luonteinen mies kun hän ottaa esinahkansa alle päällä olevan miehensä siementä.

En suosittele todellakaan Karma Sutraa mutta se vain että siellä löytyy temppuja miten imeä pois laskeutunut siemen sisään josta päätellen pystyis imemään sen toisenkin osapuolen samalla. Mutta en ole mikään fani tuolle teokselle ja en tiedä toimiiko se pelkän hengitys harjoituksen kera. Itte ainakin tykkään olla molemmissa rooleissa samalla sänkyaerobisella. Usein vaihdetaan montakin kertaa rooleja Itse olen aina mieltänyt, että noihin lyhenteisiin liittyisi myös persoonallisuutta, jotenkin tuntuu typerältä, että joku määrittelisi itsensä yhdellä asennolla.

TOP määräisi enemmän tahtia, Btm on vähän niin kuin pikkubroidin osassa, lienenkö oikeassa. Btm on se joka haluaa alistua ja pylly pystyssä hamuaa jotain aukkoonsa.

Top on se joka tykkää kakasta. Itse en harrasta noita seksimuotoja. Eivät kaikki topit pidä ulosteista eivätkä kaikki bottomit alistumisesta. Itse olen kyllä alistuvan sorttinen bottom, mutta mikään jokaisen sedän panopuu en ole. Tunnen itse henkilökohtaisesti muutaman Topin jotka eivät voi sietää ulosteesta tuli sitä sitten perseestä pantaessa tai muulla tavalla. Hirveän yleistävää tuommoinen, kannattaa ottaa selvää asioista eikä perustella niitä omien ennakkoluulojen tai kuulopuheiden mukaan.

Peräaukosta tulee ulos paskaa ja suolessa on kakkabakteereja vaikka sitä kuinka huuhtoisit ja pesisit, ota selvää asiasta, kun et mitään tiedä. Vai etkö sinä käy kakalla? Kyllä peräsuolesta tulee paskaa, mutta niin tulee vitustakin haisevaa maksottonutta verta, eivät nekään heretoiita haittaa. Peräsuoli on täysin puhdas kun sen tyhjentää. Kauniin helakan punainen eikä reunossa mitään ulostetta. Jos viimeisesta ulostamisesta on kulut vajaan tunnin verran, niin suoli on tyhjä.

Jolloin yhdyntä käy täysin. Toki kortsu on hyvää käyttää. Itse olen top enkä voisi kuvitellakaan, että joku tulisi sisääni. Siksi haen aina btm-kundia. Onkin tärkeä kun ajattelee seurustelusuhdetta, että miten seksi toimii suhteessa. Toki jos toinen on vers. Mutta vaikka olisi alussa kuinka rakastuneita, niin kaksi toppia tai kaksi btm-poikaa yhdessä ei käy eli suhde päättyy ennenaikojaan.

Pieni osa kaveista ei harrasta anaaliseksiä, mutta jaksakoon kukaan vuosikausia vain imeskellä kyrpää. Se on minusta mahdoton jo ajatuksena. Anaali antaa pitkässä juoksussa parhaan tyydytksen molemmille. Siinä on kysymyksessä sekä henkinen että fyysinen yhteys rakastamansa ihmisen kanssa parhaimmillaan kun toinen on toisensa sisässä.

Puhukoon muut mitä haluavat, mutta tämä on kylmä totuus. Ei ole kaikilla puhdas vessassakäynnin jälkeen. Joidenkin pitää huuhdella vedellä aina ennen yhdyntää, mutta kyllä sen puhtaaksi saa, jos asian hallitsee. Mutta muuten toivoisin sen olevan lämpimän totuuden, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Eli Top on se joka panee ja bottom se joka ottaa sisään. Top on se suhteen " mies" ja bottom "nainen".

Bottom omaa naisen hyviä piirteitä:

Oon 14 vuotias poika: Mulla on tullut aika paljon ihastuksia poikiin ja tyttöihin. Olen aika varma että olen Bi Tässä puolivälissä viittäkymmentä on alkanut aina vaan enemmän miettiä, mikä onkaan oma suuntautuminen. Pitkästi kolmattakymmentä vuotta saman miehen kanssa, neljä lasta synnyttäneenä, kasvattaneena no ovat vielä äidin helmoissa, teinit ja sittemmin miehestä eronneena ja sinkkuuteen kyllästyneenä tekisi mieli uuta suhdetta.

Tämän ikäinen nainen ei vaan kelpaa kuin vanhoille ukoille, eikä tällä alapäällä muutenkaan pornoon tottuneita ukkoja pidetä. Seksi miehen kanssa olisi tuttua huttua mutta ei nappaa. Katselen mielelläni hyvännäköisiä miehiä mutta niin naisiakin. Etsin netistä miestä, ei löytynyt. Nyt laitoin naisen hakuun, eipä tunnu löytyvän naistakaan.

Ja jos näin vanha nainen etsii naista, olettaa vastapuoli varmasti kokemusta myös naisten välisestä seksistä. Sitä ei ole, ihan neitsyt siinä mielessä. Tein jälleen jokusen "aivojen sukupuoli" -testin. Niiden mukaan olen mies: On ollut aina, myös muinoin lukiossa psykantunnilla. Mielestäni olen kuitenkin nainen. Hiuksista tykkään itselläni lyhyinä käytännöllisyys kunniaan mutta pukeudun tarvittaessa vaivatta mekkoon ja korkeisiinkin korkkareihin.

Työkaverit taitavat pitää minua kuitenkin enemmän naisiin kallellaan olevana ja se on välillä vähän hankalaa kun kaikki työkaverit ovat naisia. Fantasioidessa olen mies, joka harrastaa seksiä miehen tai naisen kanssa.

Fantasioilla ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole tekemistä seksuaali-identiteetin kanssa..? Olenko ihan vaan perushetero pienin maustein? Olen 13v poika ja minä taidan olla homo. Mutta minua pelottaa, että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo. Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni, niin he todennäköisesti sanoisivat "se on vaihe, se menee ohi. Ja jos mummokin kysyy "No onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos, mutta minulla on tullut tällainen, ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe.

Koen syyllisyyttä siitä, että tarvitsen jotakin mikä menee "ohitse" siitä, mitä naisella on itsellään, omassa kehossaan. Pelkään aiheuttavani riittämättömyyden tunnetta toiselle. Hei olen vuotias 'tyttö'. Olen tuntenut jo vitosluokasta olevani väärässä kehossa.

En halua luokitella tyttöjen ja poikien juttuja, mutta minua kiinnostaa stereotyyppiset NS tyttöjen jutut hiukan enemmän poikien.

Tykkään myös hiusväreistä ja en olisi NS stereo tyyppinen poika. Onko tämä vain jotain tunnekuohua? Pienenä kotia leikkiessä olin aina isä ja leikin enemmän autoilla ja poikien kanssa Kouluun mentyäni olin outo josta minua kiusattiinkin.. Nyt olen yhden vuoden pukeutunut kuin poika. Minulla on kuitenkin ongelma: Onko se ihan normaalia? Voiko trans olla myös homo? Entä miten saisi rintaa piiloon, minulla on ikävä kyllä isot rinnat..

Minua on pitkään vaivannut ystävyyssuhde erään erittäin uskovaisen ystäväni kanssa hän on uskovaisesta suvusta. Olen vasta hiljattain tajunnut, että taidankin olla bi, ja sitä kautta myös sen, että olen häneen ehkä enemmänkin ihastunut. Olemme tunteneet kouluajoista asti, ja hän on mielestäni aina erottunut joukosta hyvin positiivisena, määrätietoisena ja jotenkin puoleensa vetävänä ihmisenä. Minä en ole ollut seurustelusuhteessa omien sekavien tunteideni vuoksi, eikä hänkään tietääkseni.

Joskus puhuimme seurustelusta en vielä silloin tiennyt olevani bi , ja yllätyin kuinka negatiivinen asenne hänellä oli koko asiaan. Etenkin kun hän on yleensä asian kuin asian suhteen positiivinen. Asia jäi jotenkin vaivaamaan mieltäni, ja olen alkanut pohtimaan, että mitä jos hän ei koekaan vetoa vastakkaiseen sukupuoleen vaan omaansa ja siksi kokee asian luotaantyöntäväksi.

Tai ehkä hän on aseksuaali tms. Minun tekisi mieli ottaa asia jotenkin puheeksi hänen kanssaan, mutta en tiedä onko se ollenkaan viisasta.

Hyvin todennäköisesti ystävyyssuhteemme loppuisi siihen. Ja ehkä aihe herättäisi hänessä ahdistavia ajatuksia. En halua aiheuttaa hänelle hänen maailmankuvansa pohjalta syntyvää ahdistusta tms. Minulle riittää hyvin ystävyyssuhdekin hänen kanssaan, mutta harmittaa hänen puolestaan, jos hän ajattelee että hänen täytyy elää ja pärjätä koko elämänsä yksin.

Pelottaa, että hän menettää vähitellen positiivisuutensa ja elämänilonsa, koska hänellä ei ole sitä ihmistä, jolle jakaa elämän ilot ja surut. Toisaalta en tiedä, miten hän itse näkee itsensä. Voi olla niinkin, että hän tiedostaa suuntauksensa mikä ikinä se onkaan , ja on vain päättänyt elää ilman parisuhdetta vakaumuksensa mukaisesti. Eli voi olla että murehdin turhaan, ja kyselyni olisivatkin vain haitaksi hänelle.

Tai sitten se ei ole hänelle oma valinta, mutta hän tuntee olevansa yksin asian kanssa, jolloin se voisi auttaa, että joku muukin ottaisi aiheen puheeksi. Aihetta on vaikea lähestyä mitään kautta ilman, että se tuntuisi tungettelevalta. Miten voisin ottaa aiheen puheeksi sillä tavalla hienovaraisesti, ettei se tuntuisi suoraan henkilökohtaiselta kysymykseltä? Vai olisiko tosiaan parempi antaa asian vain olla?

Millä tavoin voisin tukea ystävääni yleisesti ottaen? Oon 12 vuotias tyttö, ja haluisin olla poika. Ostan aina poikien vaatteita, vaikka äiti sitä kyseenalaistaakin. Haluisin lyhyet hiukset, mutta äiti ei anna. Mitä pitäisi tehdä ja sanoa, että äiti ymmärtäisi? Olen vuotias nainen, joka ei ole ikinä virallisesti seurustellut tai ollut fyysisessä suhteessa kenenkään kanssa. Ylipäätään olen seksuaalisuuteni suhteen "myöhäisherännäinen", seurustelun aloittaminen tuntui minusta yli kaksikymppiseksi vieraalta ajatukselta.

Olen kuitenkin kokenut romanttisia ihastuksen tunteita lapsuudesta lähtien, ja nyttemmin olen tuntenut myös yhä voimakkaampaa seksuaalista vetovoimaa tiettyjä ihmisiä kohtaan. Ongelmani on se, että en koe olevani täysin hetero. Nuorempana ajattelin, että olen varmaan aseksuaali vaikken tuota nimitystä silloin tiennytkään , koska en kokenut poikia kohtaan suurempaa kiinnostusta kuin tyttöjä kohtaan.

Pitkään odotin, että tunteeni vastakkaista sukupuolta kohtaan vahvistuisivat, ja saisin "varmistuksen" heteroudestani. Ja koska en tällaista vahvistusta saanut, aloin myös odottaa "varmistusta" sille, että olen lesbo. Minulla on ollut lapsesta asti vahva sosiaalinen heteron identiteetti: Kuitenkin on tuntunut hankalalta ottaa konkreettista askelta seurustelun suhteen.

Häiritsevintä tässä asetelmassa on se, miten itse sopisin yhtälöön kummankaan sukupuolen kanssa. Olen aina ollut keskimääräistä "poikamaisempi" tyttö kiinnostuksenkohteideni ja persoonallisuuteni puolesta, lapsena viihdyin paremmin poikien seurassa jne. Toisaalta ulkonäöllisesti saatan välillä olla hyvinkin naisellinen tykkään laittautua, käyttää naisellisia vaatteita, minulla on pitkä tukka jne. Ajatus seurustelun aloittamisesta miehen kanssa on hankala, koska minusta tuntuu, että joudun esittämään "naisellisempaa" kuin oikeasti olen.

Miehet tuntevat joskus tulevansa "petetyksi" kanssani, kun ulkonäköni ja olemukseni antaa ymmärtää, että olen "perinteinen" nainen, ja todelliselta luonteeltani olenkin jotenkin tätä määrätietoisempi ja suorempi. Monesti vetäydyn tilanteesta, ennen kuin tämä ristiriita edes tulee esille, sillä se ahdistaa minua itseäni liikaa.

Naisen kanssa seurustelussa taas ihan kaikki konkreettinen tuntuu vieraalta, koska en ole tuota mahdollisuutta nuorempana edes ajatellut. Toisaalta psyykkinen puoli tuntuisi naisen kanssa jotenkin luontevammalta; tietyssä mielessä koen olevani "perheen pää" ennemmin kuin henkisen suojelun ja tuen passiivinen vastaanottaja. Tuntuu siltä, että seurustelua kokeillessa "pettäisin" molempien sukupuolten edustajia, koska en koe itseäni täysin luontevaksi kummankaan kanssa.

Tarkoittaako tämä sitä, että olen biseksuaali? Vai olenko vasta heräämässä oleva lesbo? Tätä olen pohtinut etenkin siitä syystä, että viime aikoina on tuntunut, että pidän miehistä vain, koska heidän isku-yrityksensä imartelevat minua, enkä ehkä tunnekaan muuta kuin pinnallisia tunteita miestä kohtaan.

Entä voiko ihastus miestä ja naista kohtaan ilmetä eri tavoin? Joinain päivinä haluisin parran ja leikata rinnat pois, ja joinain päivinä laitan mekon ja meikit naamaan ja olen ihan tyytyväinen. En koe inhoa erityisemmin naiseuteeni, mutta en millään pääse eroon siitä tunteesta että haluaisin myös olla mies.

En uskalla alkaa järjestämään mitään vaihdosta koska pidän molemmista sukupuolista ja entä jos haluaisinkin vaihtaa takaisin naiseksi, osahan muutoksista on peruuttamattomia. En tiedä yhtään mitä tehdä itteni kanssa, jos haluaisin olla vaan mies nii olisin vaihtanu jo vuosia sitten, mutta kun ei yhteiskunnassa vaan voi valita molempia.

Ei mulla ole mitään uskallusta ruveta elämään molempien roolissa ja selitellä sitä sitten tuttaville, että miksi se pukeutuu välillä toiseen sukupuoleen. Ja kumpi sukupuoli olisi edes se johon vaihtaisin toisesta?

Painan kaikki nää ajatukset vaan taka-alalle, mutta ne on silti siellä aina. Ehkä kaikkein tärkein kysymys on, enkö mie vaiha sukupuolta vaan sen takia että pelkään "menettäväni" yhteiskunnan hyväksynnän ja mahollisuuden mennä ulos naisena ilman että kukaan katsoo sen kummemmin, vai enkö mie vaan vaihda koska en teidä kumpi olisin mielummin. Olen vuotias nuori, joka määriteltiin syntymässä tytöksi. Nykyään olen jotain tytön ja pojan väliltä, mutta mitä?

Kaikki muu itsessäni ja kehossani tuntuu ihan ok: Olen lähinnä naisiin päin kallellaan. Olen idolini kautta tutustunut yhteen mukavaan tyttöön ja olimme yhdessä kannustamassa yhteistä poikapuolista kaveriamme, joka kilpaili Mr Gay Finlandin finaalissa Helsinki Pride -viikolla.

Me molemmat jännitimme tämän pojan puolesta ja otin tätä tyttöä kädestä kiinni teen lähes aina niin läheisteni kanssa, jos jännitämme jotain tulosta. Yhtäkkiä tapahtui jotain ja tajusin tuntevani pientä vetoa tätä tyttöä kohtaan. Kädestä pitäminen tuntui vähän liiankin luonnolliselta.

Olen tämän jälkeen alkanut tajuta, että minua viehättää hänen tapansa puhua, pidän paljon hänen vaaleanpunaisista hiuksista ja silmistä ja jopa hänen tuoksustaan. Ja lisäksihän meillä on yhteinen idolikin. Nyt pelkäänkin, ettei hän tykkää minusta samalla tavalla kuin minä hänestä vaikka tiedän hänenkin olevan naisiin päin. Uskon ettei hän välejämme katkaise, mutten tiedä mitä tapahtuu, jos kerron hänelle tunteistani. Ja jos hän tuntee samoin, pelkään että tämän tytön ja hänen kämppiksensä "side" heikkenee, jos alamme seurustelemaan tämä tyttö on pojan kämppis ja paras ystävä, he ovat todella läheisiä.

Mitä teen asian kanssa? Lisättäköön, että hän tietää suuntautumisestani Lue vastaus. Olen vuotias nainen ja minulla on 3 täysi-ikäistä lasta ex-mieheni kanssa. Aiemmin olin täysin varma, että olen hetero, ja naisystävien kanssa pussattiin aina kun nähtiin tosin hiprakassa , mutta nyt kun on näitä hiprakkapusuja vaihdettu jokaisen ystävän kanssa, niin minä haluan suudella vain naisia, mutta ns.

Koen kuitenkin enemmän mielihyvää suutelemisesta naisen kanssa, kuin seksistä miehen kanssa. En kuitenkaan halua lesboseksiä, vaikka tykkäänkin koskettaa naisten rintoja ja pidän omasta naisellisesta vartalostani. Masturboidessa fantasioin jostakin tuntemastani miehestä, mutta kuitenkaan en halua sänkyyn oikeastaan kenenkään kanssa. Ehkä naiset vain suutelevat paremmin ja kokemukseni miehistä ovat olleet todella huonoja panoja?

Tai sitten aivoissani on jokin lukko, joka estää minua nauttimasta miesten käsistä rinnoillani ja pelkkä ehdotus "jyystämisestä" sängyssä saa minut juoksemaan karkuun. Yhden ainoan kerran olen saanut orgasmin miehen kanssa ja silloinkin pomoni käytti siihen ensin sormiaan. En ole koskaan kiihottunut miehestä tai ollut ihastunut poikaan.

Mutta minua on piinannut 2 kuukautta se että olisin homo. Ajatukselle ei ole mitään todenperäistä syytä. Mutta pelkään että alan kiihottua miehistä ennen pitkään. Päässäni pyörii jatkuvasti seksuaalisia kuvia pojista ja että harrastaisin seksiä heidän kanssaan. Pidän ajatusta todella ahdistavana.

En kestä tätä enää kauaa. Olen puhunut tästä äitini kanssa jo. Jos olisin homo oikeasti, olisinko silloin edes pystynyt kiihottumaan tytöistä. Minua ahdistaa ja joka päivä minulla vaikeaa. Teen kohta jotain peruuttamatonta jos tämä ei lopu: Olen vuotias sukupuoleton, mutta synnyin tytöksi.

Tässä viime tai sitä edellisenä vuotena aloin harkita rintojeni ja myöhemmin myös kohdun poistoa. En tunne ketään joka voisi vastata kysymyksiini asiassa ja totta puhuen en uskalla siitä kellekään puhua, ainakaan vielä. Olen yrittänyt etsiä tietoa molemmista leikkauksista suomeksi, mutta rintojen poistosta olen löytänyt vain rintasyöpä-aiheista materiaalia ja rintakehän muokkauksesta ei löydy mitään.

Kohdun poistoa ei kaiken keräämäni mukaan tehdä ennen kuin henkilö on täyttänyt 30 vuotta tai jos kärsii taudista, minkä vuoksi kohtu on pakko poistaa. Onko kellään antaa tietoa minne pitää mennä jos haluaa muokkauttaa rinnoistaan miehen rinnat?

Eli siis tehdään kaikki nännin piennennyksiin asti. Kuinka paljon se maksaisi? Saako binderilla lähimain samoja tuloksia kuin leikkauksella? Haluaisin kokeilla ensin miltä tuntuisi elää ilman näitä, etten tee mitään hätiköityä.

Voisin ilomielin lahjoittaa omani sitten ajan tullen jollekulle, joka haluaa lapsen Lue vastaus. Morjes, olen vuotias pojanalku. Luokittelen itseni heteroksi, mutta jokin tässä mättää. En ole siis koskaan ihastunut poikaan tai nähnyt seksuaalista vetovoimaa tähän päiväänkään asti mutta silti päässäni pyörii mitä jos minä olen bi tai sun muuta. Kävin juuri rippikoulun olin siellä hetken ihastunut tyttöön noin 3 päivää olin kovasti mustasukkainen sun muuta esim.

Olen luonteeltani melko ujo ja huono ilmaisemaan tunteitaan. Aistin että tyttöä ei kiinnostanut minä yhtään. Mutta yritän järkeillä, että se olisin vaan pakkoajatus ja niin uskonkin. Koska seksuaalista kiinnostusta poikiin ei ole herännyt. Olen testannut itseäni välillä entä jos kiihotun pojista mutta siitäkään ei mitään tullut kun se ahdisti nii paljon tuntui ällöttävältä ja vastenmieliseltä. Ja minulla on ollut kymmeniä tyttöihastuksia pienestä pitäen ja suhteessa olen ollut vain kerran, joka päättyi ikävästi mutta ei kestänyt pitkään.

Fantasioin tähänkin päivään asti vain naisista. Onko tämä pakkoajatus vai mistä tämä voisi johtua? Olen kuvitellut aina olevani naisen kanssa. Oon 16v tyttö ja mun hyvä ystävä, saman ikäinen poika, kertoi mulle, että on homo ja on tiennyt sen jo puoli vuotta. Oon epäilly itekkin jo kauan, että hän varmaan on homo ja kerran kysyinkin häneltä, mutta hän vihastui pahasti ja on kieltänyt asian monta kertaa siitä lähtien.

Nytten hän ilman minkäänlaista varoitusta ilmoitti mulle, että on tosiaan homo. Olin aika järkyttynyt enkä siinä tilanteessa sanonut mitään järkevää. Hän varmaan loukkaantui, koska en millään tavalla tukenut kun hän kertoi tämän. Nyt ihmettelen, että miksi hän kielsi asian minulle monta kertaa, vaikka samaan aikaan kertoi toisille kavereilleen olevansa homo. En tiedä mitä voisin sanoa hänelle tähän asiaan liittyen jatkossa, kun juttelemme seuraavan kerran.

Mulla ei oo ikinä ollut mitään homoja vastaan, mutta nytten kun tajusin , että mulla on homokaveri, niin olo tuntuu jotenkin siltä, että vihaisin homoja ylikaiken, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Kaiken lisäksi hän pelkää, että kun hänen toiset kaverit, jotka eivät ole tyttöjä saavat tietää, niin he hylkäävät hänet heti ja niin he tekevätkin.

En nyt tiedä mitä mun pitäisi hänelle sanoa, kun en aiemmin sanonut mitään järkevää. Oon muutenkin aika järkyttynyt ja kaikki tunteet on ihan sekaisin, koska olin vähän ihastunutkin siihen, mutta hän tykkääkin pojista. Hänellä on jopa ihastuskin jo. Mistä ihmeestä ihminen tietää sukupuoli-identiteettinsä? En tiedä miten hyvin voin luottaa tunteisiini, jotka hieman pohdintani aikana muuttuneet. Tiedän kyllä, että ihmisiä, jolla sukupuoli identiteetti "elää", mikä Genderfluid se olikaan.

Yksi vaihtoehto ei kuitenkaan tunnu hyvältä, vaan jos oikein itseäni tajuan minulla vaikeuksia joskus tuntuu ilmaista tunteitani , väärältä. Kaksi enempi vähempi hyvältä, joskin hieman jännittävältä. Johtuu ehkä siitä, että en ole tunteistani puhunut kuin valittujen kanssa. Joskus, jos tulee aika paljastaa laajemmin asia, tietysti luonnollisesti jännittää miten lähipiiri reagoi. Olen luultavasti hakeutumassa lähiaikoina tutkimuksiin kuitenkin.

Hei, olen vuotias transpoika. Joskus 12v tunsin olevani genderfluid, ja 15v tajusinkin, että oon vaan poika. Viime aikoina tosin oon tuntenu tosi vahvaa dysforiaa mun kehoo kohtaan, enkä oikeen tiiä mitä aatella siitä. Haluisin vaa olla oikee poika, mut vaikka kuinka näyttäsin ja kuulostaisin oikealta joskus kaukana tulevaisuudessa, mulla tulee kuitenki aina olee tytön..

Unfortunately, no one can tell you, what being the bottom truly means. You have to feel it for yourself. Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena. Minä haluun vaan parrua peppuliin! Top ja bottom- roolit ovat tapa kertoa haluisitko olla sängyssä miehen vai naisen roolissa.

Tässä viitataan hauskan epäsuorasti kristilliseen lähetyssaarnaaja-asentoon, jossa mies on päällä top ja nainen alla bottom. Ei siis ihan niin itsestäänselvää kuin kuvittelisi. Seksiasentoja on paljon muitakin. Ratsastuksessa bottom on päällä. Seksuaalisuus ei ole näin yksioikoista. Voit saada nautintoa siitä, että tuotat nautintoa toiselle. Silloin roolin tulkitseminen voi olla vakeaa. Samoin on, jos sinusta on mukavaa antaa toisen tehdä kaiken työn.

Se, tunteeko olevansa seksiorja vai kukkulan kuningas, voi olla loppumetreillä kiinni omasta pääkopasta. Mikään ei estä leikittelemällä rooleilla. Todennäköisimmin voit parhaiten, kun et fiksaa itteesi liian vahvasti mihinkään, vaan annat vaistojesi viedä. Jos todella haluat tietää, mitä on olla bottom tai top, niin suosittelen hakemaan suoraan seksiseuraa nimellä "Kokematön haluaa rajua toppia opettamaan".

Kun menette sänkyyn, muistat, että hän on top, sinä olet bottom. Toimi hänen ohjeiden mukaan, niin tiedät, mikä on bottom, se olet sinä. Tarkkaile häntä, niin tiedät mikä on top. Sitten voit laittaa uuden ilmoituksen, jossa voit kertoa, että "Raju Top etsii kokematonta Bottomia".

Sitähän voi olla Top ja Bottom Frottingissakin joten ei ole mikään pakko harrastaa yhdyntää bakteerien kanssa eli zoofiliaa. Tottakai nainen alhaalla ottaa siemenen vastaan päällä olevalta mieheltään ja samoin tekee myös se heikoimman luonteinen mies kun hän ottaa esinahkansa alle päällä olevan miehensä siementä.

En suosittele todellakaan Karma Sutraa mutta se vain että siellä löytyy temppuja miten imeä pois laskeutunut siemen sisään josta päätellen pystyis imemään sen toisenkin osapuolen samalla.

Mutta en ole mikään fani tuolle teokselle ja en tiedä toimiiko se pelkän hengitys harjoituksen kera. Itte ainakin tykkään olla molemmissa rooleissa samalla sänkyaerobisella. Usein vaihdetaan montakin kertaa rooleja Itse olen aina mieltänyt, että noihin lyhenteisiin liittyisi myös persoonallisuutta, jotenkin tuntuu typerältä, että joku määrittelisi itsensä yhdellä asennolla.

TOP määräisi enemmän tahtia, Btm on vähän niin kuin pikkubroidin osassa, lienenkö oikeassa. Btm on se joka haluaa alistua ja pylly pystyssä hamuaa jotain aukkoonsa. Top on se joka tykkää kakasta. Itse en harrasta noita seksimuotoja. Eivät kaikki topit pidä ulosteista eivätkä kaikki bottomit alistumisesta. Itse olen kyllä alistuvan sorttinen bottom, mutta mikään jokaisen sedän panopuu en ole.

Tunnen itse henkilökohtaisesti muutaman Topin jotka eivät voi sietää ulosteesta tuli sitä sitten perseestä pantaessa tai muulla tavalla. Hirveän yleistävää tuommoinen, kannattaa ottaa selvää asioista eikä perustella niitä omien ennakkoluulojen tai kuulopuheiden mukaan. Peräaukosta tulee ulos paskaa ja suolessa on kakkabakteereja vaikka sitä kuinka huuhtoisit ja pesisit, ota selvää asiasta, kun et mitään tiedä. Vai etkö sinä käy kakalla?

Kyllä peräsuolesta tulee paskaa, mutta niin tulee vitustakin haisevaa maksottonutta verta, eivät nekään heretoiita haittaa. Peräsuoli on täysin puhdas kun sen tyhjentää. Kauniin helakan punainen eikä reunossa mitään ulostetta. Jos viimeisesta ulostamisesta on kulut vajaan tunnin verran, niin suoli on tyhjä. Jolloin yhdyntä käy täysin. Toki kortsu on hyvää käyttää. Itse olen top enkä voisi kuvitellakaan, että joku tulisi sisääni.

Siksi haen aina btm-kundia. Onkin tärkeä kun ajattelee seurustelusuhdetta, että miten seksi toimii suhteessa. Toki jos toinen on vers. Mutta vaikka olisi alussa kuinka rakastuneita, niin kaksi toppia tai kaksi btm-poikaa yhdessä ei käy eli suhde päättyy ennenaikojaan. Pieni osa kaveista ei harrasta anaaliseksiä, mutta jaksakoon kukaan vuosikausia vain imeskellä kyrpää.

Se on minusta mahdoton jo ajatuksena. Anaali antaa pitkässä juoksussa parhaan tyydytksen molemmille. Siinä on kysymyksessä sekä henkinen että fyysinen yhteys rakastamansa ihmisen kanssa parhaimmillaan kun toinen on toisensa sisässä.

Puhukoon muut mitä haluavat, mutta tämä on kylmä totuus. Ei ole kaikilla puhdas vessassakäynnin jälkeen. Joidenkin pitää huuhdella vedellä aina ennen yhdyntää, mutta kyllä sen puhtaaksi saa, jos asian hallitsee.

Mutta muuten toivoisin sen olevan lämpimän totuuden, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Eli Top on se joka panee ja bottom se joka ottaa sisään. Top on se suhteen " mies" ja bottom "nainen". Bottom omaa naisen hyviä piirteitä: Bottom on se herkkä runotyttö ja top koulun urheilutähti. Bottom on siis topin " tyttöystävä" suoraan sanottuna. Usein bottomeista näkee jo päältä että ovat homoja kun taas topeista harvemmin.

Kannattaa kuitenkin huomioida sellainen asia, että moni btm ei siedä minkäänlaista tyttöilyä, eikä naisellisuutta.

Homo etsin miestä sexy thai